Valkoisia ruusuja

Kuva: Pinterest Kukkia. Kun kuulee jonkun pimpottavan ovikelloa kesälomalla kello 6 jotain, ei heti tulisi mieleen, että oven takana makaa kimpullinen valkoisia ruusuja. Nostan kukat unenpöppöröisenä maasta ja tutkiskelen kimppua hetkisen aikaa. Toivon, että niiden lähettäjä ei ole tarkkailemassa minua, sillä en ole mitenkään edustavan näköinen ylisuuressa vanhassa flanellipaidassa ja shortseissa, ilman meikkiä ja tukka takkuisella letillä. Huikkaan kiitos jonnekin kaukaisuuteen ja suljen ulko-oven. Vien ruusut keittiön saarekkeelle ja kiipeän portaat yläkertaan vaihtamaan vaatteet. En enää saisi untakaan, joten turha takaisin nukkumaakaan on mennä. Nappaan tuolini selkänojalta crop topin ja farkut, jotka puen päälleni. Kiskottuani vaatteet ylleni istun pöytäni ääreen ja alan meikkaamaan. Äkkiä saan mahtavan ajatuksen. Meikkaan nopeasti loppuun ja kiirehdin takaisin alakertaan. Laitan itselleni pikaista aamupalaa; täytettyjä voisarvia. Leikkaan kaksi croissanttia auki ja asetan ne ka