Tekstit

Valkoisia ruusuja

Kuva
Kuva: Pinterest Kukkia. Kun kuulee jonkun pimpottavan ovikelloa kesälomalla kello 6 jotain, ei heti tulisi mieleen, että oven takana makaa kimpullinen valkoisia ruusuja.  Nostan kukat unenpöppöröisenä maasta ja tutkiskelen kimppua hetkisen aikaa. Toivon, että niiden lähettäjä ei ole tarkkailemassa minua, sillä en ole mitenkään edustavan näköinen ylisuuressa vanhassa flanellipaidassa ja shortseissa, ilman meikkiä ja tukka takkuisella letillä. Huikkaan kiitos jonnekin kaukaisuuteen ja suljen ulko-oven. Vien ruusut keittiön saarekkeelle ja kiipeän portaat yläkertaan vaihtamaan vaatteet. En enää saisi untakaan, joten turha takaisin nukkumaakaan on mennä. Nappaan tuolini selkänojalta crop topin ja farkut, jotka puen päälleni. Kiskottuani vaatteet ylleni istun pöytäni ääreen ja alan meikkaamaan.  Äkkiä saan mahtavan ajatuksen. Meikkaan nopeasti loppuun ja kiirehdin takaisin alakertaan. Laitan itselleni pikaista aamupalaa; täytettyjä voisarvia. Leikkaan kaksi croissanttia auki ja asetan ne ka

Mitä tytön täytyy tehdä?

Kuva
Kuva: Pinterest Heips vaan kaikille! (Ja pahoittelut venähtäneestä postauksesta.) Luin noin kuukausi sitten Holly Bournen Mitä tytön täytyy tehdä -kirjan, joka suoraansanottuna oli aivan mahtava. Se antoi paljon inspiraatiota vaikuttamiseen ja  Perustiedot Kirjan nimi: Mitä tytön täytyy tehdä?  Sarja: Normaali (ensimmäinen osa: Oonko ihan normaali?) Kirjailija: Holly Bourne Kustantaja: Gummerus Arvosana: 10/10 Sivumäärä: 400 Ikäsuositus: 12-13+ vuotiaille vaikuttamisesta ja feminismistä kiinnostuneille henkilöille. Kuvaus Kirjan päähenkilö Lottie on lähdössä vanhempiensa kanssa käydyn riidan jälkeen kouluun. Matkalla hän kävelee pakettiauton ohi, jossa istuvat kaksi miestä astuvat ulos ja arvostelevat Lottien ulkonäköä... Seksuaalista ahdistelua joka tapauksessa. Lottie alkaa pyöritellä tapausta päässään, ja saa idean. Hän aloittaa kuukauden mittaisen haasteen, jossa hän tuo julki jokaikisen seksistisen tapauksen, jonka näkee. Lottie kertoo tempauksestaan perustamassaan kerhossa, FemSo

Toteutuneiden haaveiden kesä #4 – Reissu mökille

Kuva
Kuva: Pinterest  Te ootte varmasti ihan yhtä innoissaan kuin mäkin; Toteutuneiden haaveiden kesä saa vihdoin neljännen jatko-osan!! 🌞 Nyt taas kesäaikaan mulla tuli hirveä into kirjoittaa tätä eteenpäin, joten nyt sitten ilmestyi tällaista! Nauttikaa <3 (Ilmoitustaululle ilmestymässä tämän kesän postauksista infoa tänään-huomenna.) "Onhan kaikkien laukut autossa?" kuuluu isän ääni takaluukun läheltä. "Joo", Juliet hihkaisee."On ne!" Olemme lähdössä koko perheen kanssa mökillemme Keski-Suomeen, jossa tapaan taas myös mummin ja papan! Isä on juuri pakannut autoon kaikkien kassit viikon mökkireissua varten, ja jokainen on innoissaan kesän ensimmäisestä retkestä maalle.  Isä tulee pelkääjän paikalle istumaan ja äiti käynnistää auton. Hän peruuttaa pihaltamme tielle ja lähtee ajamaan. Sylissäni oleva kirja meinaa tippua auton lähtiessä liikkeelle, ja puristan siitä tiukasti kiinni. Puhelimeni ja nappikuulokkeeni ovat auton ovessa olevassa lokerikossa, joten

Karkuri

Kuva
Kuva: Pixabay HEIIIIIII!!!! Mä oon tosi innoissani, koska tänään ulkona oli ensimmäistä kertaa tänä vuonna shortsikeli, joten pääsin lähtemään pyörälenkille shortseissa :) Nyt on kiva fiilis kun on saanut tänään liikkua ihanan lämpimässä ilmassa! Meidän äikän kirja on yllättävän inspiroiva, joten keksin katsoa ideoita kirjoittamiseen  sieltä. Löysinkin sitten tehtävän, jossa piti kirjoittaa Veljeni leijonamielen yhdestä kohdasta runo. Runosta muotoutui kuitenkin enemmän säeromaanityylinen, mutta tuskin se haittaa. Tällä hetkellä huomaan itse kirjoittavani enemmän säeromaaneja kuin runoja, ja palaan runojen pariin sitten, kun siltä tuntuu! (Olkaa muuten ylpeitä: Eksyin sivustolle nimeltään  kirjoittaminen.fi , ja tajusin vihdoin, että säeromaaneissa ei käytetä normaaleja oikeinkirjoitussääntöjä. Nyt on sekin virhe korjattu :D) Hyviä lukuhetkiä <3 Karkuri tällä hetkellä juuri nyt saattaa maailmanloppuni vihdoin koittaa en voinut kertoa totuutta mutta nyt se painaa niskassani kuin hevo

Takakansitekstejä

Kuva
Kuva: Pinterest Heiiii, ihana nähdä taas! 🤍 Yhtä sanataideharjoituskirjaa lueskellessani mulle pomppasi silmiin tehtävä, jonka idea oli kirjoittaa takakansiteksti jollekin kirjalle, jota ei vielä ole olemassa. No, sitten kirjoittaminen alkoi, ja ajattelin, että näistähän voisi koota postauksen. Ja täällä me nyt ollaan :) ☆☆☆ 12-vuotias Annalise on rikkaan ja maineikkaan yksinhuoltajaperheensä nuorimmainen. Elämä isossa kartanossa on leppoisaa, mutta välillä Annalisesta tuntuu, että tyhjät, suuret huoneet vain karmivat häntä. Kun perheen isä lähtee taas kerran tärkeään työtapaamiseen, Annalise, tämän sisko Eleanora ja palvelija jäävät taloon kolmisin. Pian alkaa tapahtua kummallisuuksia: talon huonekalut alkavat siirtyillä paikasta toiseen kuin omasta tahdostaan ja ruokasalissa sijaitseva suuri peili käyttäytyy kummallisesti. Kaiken lisäksi tuntuu, etteivät Eleanora ja palvelija huomaa mitään. Onko Annalise tulossa hulluksi, vai tapahtuuko kartanossa oikeasti jotakin yliluonnollista? ☆

Teidän olettamukset minusta - Kastehelmin synttärispessu!

Kuva
Kuva: Pinterest Hei vaan, tervetuloa lukemaan K & K:ta! 🫶🏼 Tosiaankin helmikuun 22. päivä täytin 12 vuotta (jippii ><), joten ajattelin sen kunniaksi pitää jonkinlaisen spesiaalin. Spessuksi tulikin sitten Teidän olettamukset minusta, ja kysymyksiä on saanut lähetellä! Aika on vähän venynyt, pahoittelut siitä, mutta vihdoin ja viimein postaus on kasassa, joten ei kun vain lukemaan! Kiitos vielä kaikille, jotka ovat olleet mun ja K & K:n Nähdään pian! mukana, olette mulle äärettömän tärkeitä! 🤎🤎 Tykkään kynttilöistä Oi kyllä, tykkään paljon! Kynttilät ovat niin ihanan tunnelmallisia varsinkin syksyllä ja talvella, vaikka toki myös keväällä ja kesällä. Se on vain kovin harmi, että meillä ei kovin usein kynttilöitä polteta... Mun synttäreinä kuitenkin onneksi sytytettiin sellainen vihreä, joka sopi maljakossa oleviin tulppaaneihin :)  Piirtelen paljon Hmm... No, en kyllä mitenkään erityisen paljon. Joskus kun on kunnolla aikaa eikä ole kiire minnekään, niin saatan joskus

Keskusteluja, kipua, kyyneliä #4

Kuva
Kuva: Pinterest Moi 🍓 Tänään viimeinen osa tätä jatkotarinaa / jatkosäetarinaa, joten kertokaa mielipide kommenteissa - huono, hyvä, mitä parannettavaa, missä on onnistuttu? Seuraavaksi postaukseksi voisi lupailla vaikkapa vihdoin ja viimein pahasti myöhässä olevia olettamuksia! Nauttikaa <33 Puhelin värähtää. WhatsApp, yksi uusi ilmoitus. 💔. Se, mitä mä olin aikaisemmin itse lähettänyt, ei ollut mitään kovin kummoista.  Moi, miten  menee nykyään? Haluisitko joku päivä hengata koulun jälkeen? Vastauskaan ei ollut  ihmeellinen, mutta mulle se oli. Menee ihan  ok, koulujuttuja vaan on  ihan liikaa. Ja voitaishan me vaikka mennä  Starbucksiin joskus :) Sä ihan oikeasti vastasit mulle. Kaiken tän jälkeen mulla on ehkä vielä mahdollisuus. Ehkä. Kaikki ei  varmastikaan tule menemään niin kuin viimeksi, mutta se on ihan hyvä.  Viime kerralla se  oli liian ihanaa, liian täydellistä päättyäkseen hyvin. Me  ei olla satuprinsessoja, ei olla satuprinssejä, ei olla satukuninkaallisia.  Me olla