Vanhoja tarinoitani

 

Kuva: Pixabay

Helloups, tänään vuorossa taas uusi postaus 🤎

Siivosin noin viikko sitten vähän puhelimeni muistiinpanoja, ja sieltä paljastuikin kaikkien turhien nettisivujen ja vinkkien seasta muutama tarina, joita kirjoittelin 2018-2019, eli eskarissa ja ensimmäisellä luokalla.

Ajattelin suurinpiirtein: "Hei, tästähän saisi hyvän postauksen!" Niin sitten aloin kaivella hyllystä ensimmäisen luokan kirjoitus- ja tarinavihkoja - ja kappas - sieltäkin löytyi muutama oivallinen teksti. Aloitin siltä istumalta kokoamaan tarinoita postaukseksi ja samana päivänä työ olikin jo valmis! 

Nauttikaa siis - hieman vanhasta - tarinakoosteesta! 🧸



Nimetön tarina (2018) (kirjoitettu puhelimelle)

LUKU 1

Olipa kerran kaksi tyttöä jotka olivat molemmat saman ikäisiä ja he asuivat pienessä mökissä jossa oli sängyt molemmille, kaksi tuolia, pieni pöytä, vähän kaappeja ja keittiö. Eräänä päivänä oven postiluukku kolahti, he olivat saaneet kirjeen.

LUKU  2

He menivät pöydälle ja avasivat kirjeen. Kuoren sisältä paljastui ruusun kukilla koristeltu paperi jonka toisella puolella oli kutsu tanssiaisiin. Kutsu oli Tuhkimolta, kaverukset alkoivat heti laittamaan hiuksiaan ja valita mekkojaan ja niin heistä tuli valmiit.

LUKU 3

Sitten he vain kiipesivät vaunuun ja lähtivät matkaan. Matka oli erityisen mielenkiintoisa, siellä näkyi puita ja tietenkin puumajoja ja sen sellaista ja niin matka taittui lopulta he pääsivät linnaan. Tuhkimo olikin jo portilla vastassa. Kaverukset tulivat vaunuista ulos ja menivät portille. Tuhkimo avasi portin heille ja kaverukset astuivat sisään.

LUKU 4

Kaverukset astuivat sisään linnaan. He kävelivät ihastuksissaan eteen päin. Missä pöytä on? Kysyi toinen sisaruksista se on tuolla Tuhkimo sanoi ja osoitti oikealle. Mentäisiinkö tanssimaan? Tuhkimo kysyi joo! Sisarukset huusivat yhteen ääneen. Ja niin he menivät. Salissa oli jo paljon ihmisiä.  Noniin, aletaanpa tanssia Tuhkimo sanoi, ja niin he tekivätkin. Kun he olivat tanssineet kylliksi niin he istuutuivat pöydän ääreen.

LUKU 5

Sitten he söivät, he söivät minkä jaksoivat. Sitten oli kotiin lähdön aika. Kaveruksetkin lähtivät kotiin, He lähtivät samoilla vaunuilla joilla olivat tulleetkin. Kun he olivat taas kotona he tekivät iltapuuhat ja menivät nukkumaan.

LOPPU! 

Pahvikaupunki (2018?) (kirjoitettu puhelimelle)

Oli tavallinen aamu. RouvaNuppu oli juuri tullut kukkakauppaansa. Yhtäkkiä kaupan ovi avautui ja sisään astui outo henkilö. Hänellä oli silmä lappu ja vyö jossa roikkui jakoavain ja kotelo. Mies sanoi saako täältä lihaa?  RouvaNuppu sanoi ei, ei saa  mutta se on tämän kaupan vasemmalla puolella. Ja niin 

mies lähti.

LUKU 2.  JOSSA KALLE  NOUSEE  SÄNGYSTÄ  VÄÄRÄLLÄ  JALALLA

Kalle heräsi. Ihmisiä oli jo paljon ulkona. OHO! Kalle sanoi. Kello oli jo kahdeksan. Sitten Kalle muisti, hänen oli pitänyt herätä  seitsemältä. Tästä tulee ihan tyhmä

päivä Kalle ajatteli. Samassa Kallen äiti tuli huoneeseen. Mitä sinä haluaisit aamupalaksi? Kallen äiti kysyi. Mehua ja keksiä Kalle sanoi. Ei, ei nyt Kalle sitten ensi viikolla, kun on  sinun syntymäpäiväsi. Minä haluan Kalle intti. Mutta et saa, vasta ensiviikolla niin kuin sanoin. Selvä otan puuroa Kalle sanoi. Kalle puki vaatteet ylleen pesi

hampaat ja meni alakertaan. Kun Kalle söi puuroa niin hän samalla katsoi ikkunasta ja huomasi oudon miehen, ja Kalle huusi TUOLLA  ON

OUTO  MIES!!!

LUKU 3.  JOSSA SUUNNITELLAAN  

RIKOSTA  JA  MUITA  MIELENKIINTOISIA  ASIOITA

Kalle oli lähtenyt ulos suurennuslasi

mukanaan. Kalle halusi tietää mistä outo mies oli peräisin. Kalle piiloutui pusikkoon tuolla mies meni, mitä! outo mies meni pienen talon ovesta sisään. Kallen oli pakko päästä lähemmäs. SYYÖÖMÄÄÄN!!! Kallen äiti huusi. Kalle riensi sisään. Samaan aikaan kun Kalle söi lounasta niin outo mies oli talossaan vihainen, erityisen vihainen. Mitä väliä vaikka hän tekisi pienen rikoksen, koirahan oli melkein kuolemassa. 

LUKU 4.  JOSSA  TEHDÄÄN  RIKOS

Oli ilta. Kalle oli Nukkumassa kun mies lähti liikkeelle. Hänellä oli kädessään mustat hanskat, ja köysi olalla sekä kengät, ja tietysti huivi suun edessä. Mies käveli katuja pitkin kohti lihakauppaa. Jos et tiedä miksi outo mies teki rikoksen niin siksi että hän ei ajatellut kaikkea loppuun saakka ja hänen koiransa ei ollut saanut moneen viikkoon ruokaa ja kolmanneksi hän oli köyhä. Mies kokeili oven kahvaa varmistaakseen että ovi oli lukossa. Ovi oli lukossa. Mies kaivoi kotelostaan hiuspinnin jolla hän tiirikoi oven auki. 

LUKU 5.   JOSSA  OUTO  MIES  VARASTAA

Outo mies astui lihakauppaan. Hän katseli ympärilleen. Onpa täällä paljon lihaa! hän huudahti. Vanhassa kylässä ei ollut läheskään niin paljon kuin täällä. Mitäs minä halusinkaan? Ai niin, puhvelin lihaa. Öö öhmst täällä! Sitten vain takaisin. Ja. Niin outo mies lähti juosta viilettämään. Hän juoksi kohti omaa kotiaan niin pian kuin pääsi ja kun hän oli kotonaan hän lukitsi oven ja vei puhvelin lihan erikoisjääkaappiinsa kahdeksan lukon taakse. Mies meni sänkyyn lepäämään. Häntä väsytti aivan kauheasti. Samaan aikaan liha kauppias heräili talossaan. Hän lähti lihakaupaansa päin. Yhtäkkiä, kymmenen sekunnin jälkeen kun hän oli astunut lihakaupan ovesta sisään kuului kauhea rääkäisy. Minulta on varastettu lihaaaa, viekää varas vankilaaaan! Poliisit juoksivat paikalle, outo mies oli kauhuissaan ja kaiken lisäksi Kalle heräsi. Kalle söi aamupalan nopeasti otti suurennuslasin ja meni ulos. 

KUUDES  LUKU  JOSSA  TUTKITAAN  RIKOSTA.

Outo mies päätti paeta. Hän otti puhvelin lihan säkkiin säkin olalleen ja sanoi koiralleen tulehan, niin vien sinut turvaan. Sitten mies ja koira lähtivät. He juoksivat pahvikaupungista pois pitkin katuja metsään, syrjäiseen metsään jossa mies sanoi koiralleen aah unohdin teltan ja juomaveden ota hyvä lepopaikka niin minä käyn hakemassa ne. Niin mies juoksi kylään haki juomaveden ja teltan ja juoksi takaisin metsään missä hänen koiransa odotti. Mutta he eivät tietäneet että POLIISI oli tulossa!

Oli ilta ja outo mies oli

Menossa nukkumaan kun hän kuuli puhetta. Outo mies ajatteli vain että ne ovat jotain retkeläisiä, mutta pian hän näki ne, POLIISIT olivat päässeet hänen jäljilleen. Miten, sitä outo mies ei voinut ymmärtää. Hän oli niin hämmästynyt että jäi siihen sitä miettimään eikä huomannut yhtään kun poliisit lähestyivät häntä. 

SEITSEMÄS  LUKU  JOSSA  OUTO  MIES  JOUTUU  VANKILAAN. 

Outo mies oli vankilassa. Vankilassa oli penkki jossa outo mies istui ja ruoka luukku, josta poliisi saattoi antaa vangille ruokaa. Kohta olisi välipalan aika. Oudolle miehelle kerrottiin että hänen pitäisi olla kolme päivää vankilassa. Välipalaksi tulisi olemaan leipää ja vettä. Kun välipala oli syöty, outo mies kävi lepäämään, vankilassa oli myös makuupussi ja patja jossa outo mies nukkui. Kun oudolta mieheltä kysyttiin mikä hänen nimensä oli hän vastasi Valtteri. Kun Valtteri oli ollut kolme päivää vankilassa hän pääsi vapauteen. Oikeasti Valtteri oli ihan kiltti mies. Ja yksi koiria rakastava teini tyttö osti hänelle ilmaisen koiranruokapussinkin. Nyt ei Valtterin koirakaan ollut surullinen. Kun oli Kallen syntymäpäivä, hän kutsui sinne myös Valtterin. Niin myös Valtterilla oli hauskaa. Ja Valttterin koiran nimeksi paljastui myöhemmin Isabella. Ja niin kaikki elivät elämänsä loppuun asti. 

LOPPU. 

Kissa kolmikko (2018-2019) (kirjoitettu puhelimelle)

Olipa kerran Kerran kolme kissaa. 

Heidän nimensä olivat Miuku, Tassu ja Rusina. He olivat parhaita kavereita ja he asuivat kukkakujalla. 

Eräänä päivänä Miuku sanoi: meille on tullut sellainen outo karvainen olento joka haukkuu ja kiusaa koko ajan. Rusina ehdotti: tulkaa meille niin niin keksitään miten me saamme sen kiusaajan pois jaloistamme. Niin kaikki kissat lähtivät Rusinan kotiin. 

Kissat menivät Rusinan sänkyyn. 

Kerro siitä karvaisesta otuksesta lisää, sanoi Tassu. joo aioinkin juuri tehdä niin, Miuku vastasi. Se on ruskea ja se haukkuu ihan koko ajan, Miuku selitti. Mennään katsomaan sitä, Tassu ehdotti. Sopiihan se? Hän kysyi Miu'ulta. Totta kai sopii, hän vastasi. Niin kissat lähtivät. Kun he olivat Miu'un kotona niin haukkuva, ruskea otus ei ollut siellä. Missä se on? Kysyi Rusina. Ei kai ole vielä tullut kotiin, Miuku vastasi. Yhtäkkiä alkoi kuulua kovaa haukuntaa. Mikä se oli? Tassu kysyi pelokkaana. Se tuli kotiin! Miuku huudahti. Ai tuollainen, Rusina sanoi. Meidän kotiväkeni kutsuu tuota koiraksi, Tassu sanoi. Me selvitimme sen! Kissakolmkikko huusi yhteen ääneen. Sen pituinen se. Ainakin joksikin aikaa. 

Nimetön tarina (2019) (kirjoitettu vihkoon)

Jaakko oli juuri herännyt sängyssään ja muistanut että tänään hänelle tulisi kylään hänen kaverinsa Pekka. Jaakko söi nopeasti leipänsä ja sitten hän meni lukemaan. Yhtäkkiä kuului kiireinen ovikellon pimpotus. Jaakko syöksyi avaamaan oven. Oven takana oli Pekka ja Pekalla oli kädessään kori jossa oli kaksi radiopuhelinta, paketillinen keksejä, paperia ja kynä. Mennään ulos Pekka sanoi. Kun Jaakko ja Pekka olivat menneet ulos, Jaakko kysyi miksi sinulla on noin kummallisia asioita korissasi? Sitä minä olin juuri kertomassa Pekka sanoi. Sitä varten että meidän naapurista on varastettu arvokas timantti! Oho! Sanoi Jaakko. Eikö me kerrota poliisille? Kysyi Jaakko. Ei! Ensimäiseksi siitä on kerrottu jo ja toiseksi me aiomme selvittää sen itse! Pekka sanoi. Ei kai. Sanoi Jaakko. Kyllä. Sanoi Pekka. No selvä. Jaakko sanoi. Me aloitamme siitä että menemme kaikkiin tämän kujan taloihin ja kysymme varkauteen liittyviä kysymyksiä. Okei vastasi Jaakko. Kysy sinä tien tuolla puolella olevilta niin minä kysyn tuolta. Niin he lähtivät. Jaakko meni Ensin sellaisen talon luokse missä oli pihalla kaksi lasta leikkimässä. Pekka oli antanut Jaakolle radiopuhelimen ja he olivat sopineet että kun Jaakko oli ensimmäisen talon luona, Jaakon piti soittaa Pekalle. Jaakko soitti Pekalle. Haloo! Pekka vastasi. Mitä minä nyt teen? Jakko kysyi. Kysy talon mieheltä onko hän nähnyt varasta. Selvä Jaakko sanoi. Kun kaikki talot oli käyty läpi, Pekka sanoi meidän täytyy löytää sopiva päämaja. Hei, kävisikö meidän puumaja? kysyi Jaakko? Joo! Huudahti Pekka. Niin he menivät. Mitä se mies sanoi jolla on apina? Kysyi Pekka. Se sanoi että ei. Ei hän ollut edes kuullut siitä! hän on sitten pääepäiltymme. Sanoi Pekka. Nyt on jo ilta. Jaakko sanoi. Nähdään huomenna. Pekka vastasi. Niin he lähtivät. Seuraavana päivänä Pekka ja Jaakko huomasivat heidän pääepäiltynsä tulevan koululta päin säkki olallaan. Jaakko ja Pekka ryntäsivät miehen luokse. Mitäs sinulla on säkissäsi? Pekka kysyi. Öö… mies vastasi. Äkkiä Jaakko riuhtaisi säkin miehen käsistä ja avasi sen. Siellä Oli heidän opettajansa koruja ja koulun avaimet. Pekka soitti poliisille ja samassa mies lähti pakoon, mutta unohti ottaa säkkinsä. pian poliisit tulivatkin ja kysyivät mihin mies oli mennyt. hän lähti pakoon. Jaakko vastasi me saamme hänet kyllä kiinni. poliisit sanoivat. Seuraavana päivänä pekka ja Jaakko saivat kunniasanan koulusta koska he olivat ratkaisseet Arvoituksen. joskus poliisit saivat miehen kiinni ja hänet laitettiin vankilaan.

Loppu!

Kun menin Avaruuteen (2019) (kirjoitettu vihkoon)

Oli yö. Kaikkialla oli hiljaista. Kaikki muut paitsi minä nukkuivat. äkkiä kuului jotain. Menin ulos katsomaan, mistä ääni oli peräisin. kun menin ulos hämmästyin toden teolla kun huomasin että pihallamme seisoi avaruusalus. Menin katsomaan sitä tarkemmin. Yhtäkkiä avaruusaluksesta tuli säde joka kuljetti minut avaruusalukseen. sitten näin avaruusolioita ja ystävystyin niiden kanssa.

Masan tarina (2019) (kirjoitettu vihkoon)

Eräänä päivänä Masa päätti mennä puistoon. Masa päätti mennä puun alle lepäämään. yhtäkkiä masan päälle pomppasi hiiri.

– Minun nimeni on Rosa, hiiri sanoo.

– Minun nimeni on Masa, Masa sanoo. 

Sitten hiiri ja Masa lähtivät keräämään kukkia.

LOPPU!